MUSE 27.7.2013

Mä en oikeestaan löydä sanoja kuvaamaan fiilistä just nyt. Oon samaan aikaan niin onnellinen, että vihdoista viimein näin Musen livenä, mutta samaan aikaan taas niin surullinen, että se on jo ohi. Tää on ihan kamalaa, kun päällä on sellanen post-concert depression että huhhu...

Mut siis joo, menin jonottamaan torstaina, ja oon tyytyväinen et menin sinne jo sillon! Sain jonotusnumeron kolme, ja se riitti mulle ihan hyvin :D Jonotusseura on oli ihan parasta, jos joku teistä lukee tätä niin KIITOS! On ihanaa kun keikoille jonottaa kivoi ihmisii.

Eka yö meni ihan jees, jos mukaan ei lasketa vessaa nukahtanutta pulsua josta sain traumat ja sitä, et  mua pelotti nukkua... toinen yö menikin sit paremmin, sain nukuttua hyvin ja oli lämmin :)

MUT PARAS ASIA TAPAHTU PERJANTAINA. Mentiin käymää keskutassa ja sit päätettiin poiketa kämpille... se todellakin kannatti, koska jotain sellasta, mitä en ikinä ois kuvitellu tapahtuvan, tapahtui. Tavattiin Matthew Bellamy ja Dominic Howard!! On ihan hullua aatella tätä juttua. Vaikka se olikin nopee tapaaminen, sellanen nimmari-kuva-hali asia, niin oon silti niin onnellinen ja apua, en tosiaankaan löydä sanoja kuvaamaan tätä...

Lauantaina olikin sit keikan vuoro, musta tuntu kokoajan et jonotus meni tosi nopee, koska yhtäkkii sit Muse oli lavalla mun edessä?? SE KEIKKA OLI PARAS IKINÄ. Kaikki se pyrotekniikka ja valot ja se show kokonaisuudessaa oli ihan huikea. JA SE MUSIIKKI. Oon vieläki shokissa siit kui hyviä ne oli, yleisö oli mukana ja se oli vaan ihan uskomatonta. En oo ikinä ollu noin hyvällä keikalla, en ikinä. Kaikki oli niin siistiä ja olin ihan fiiliksissä sen keikan ajan ja kokoajan teki vaan mieli itkee onnesta mut en sit kuiteskaa halunnut käyttää aikaani itkemiseen. Dom myös otti meiän hienon lipun mukaansa ku käveli ohi! ♥ 

Haluan takasin niiiiiin paljon, ehkä ens vuonna mä saan kerättyy rahaa sillee et voin lähtee ulkomaille!

Kuuttilauma

En oo kirjottanut taaskaan pitkään aikaan mitään, koska olen harvinaisen laiska eikä mun elämässä tapahdu mitään ihmeellistä.

Mun sisko ja sen lapset lähti muutama päivä sitten kotiin ja nyt on ihan tylsää ku ne ei oo täällä enää :( Onneks lähdetään kohta sinne niiden luo niin ei oo viel niin kova ikävä kun tietää et alle viikon päästä on taas niiden luona!

Oon puhunut nyt tosi paljon kuuttilaumalaisten kanssa (maailman paras fb-ryhmächat) ja ne kaikki siel on ihan hiukeita tyyppejä! Haluan pian kuuttilaumamiittiin. En tiedä, Heart In Handissa nähdään ainakin suurimman osan kanssa viimestään ja jeejeejee.

Ja en tiedä mitä muuta kerrottavaa mulla on, täl viikol on Musen keikka lauantaina, meen jonottamaan torstaina ja kyl vähän pelottaa!!

Nyt loppuun pari biisiä mitä oon tänään popittanu.

Tässä myös tälläinen kuva minkä väsäsin tänään kun välttelin siivoamista ja kuuntelin BAAO'a. 

http://xxcomatose.tumblr.com/ saa myös edelleen seurata xx

Tumblr

Viikon hiljaiselon jälkeen ajattelin taas kirjoittaa jotain tänne...
Mutta en tiedä mitä. Viikko on mennyt kotona lagailessa, ei siis mitään erikoista ole tapahtunut. Paitsi että alkuviikosta käytiin Ikeassa, ostamassa mulle asuntolaan kaikkea tavaraa mitä tarvitsen mukaan. Ihan hullua kun nyt oikeesti tajuaa et oon muuttamassa asuntolaan ja lähdössä kauemmas opiskelemaan!! Olispa jo elokuu, jännä odottaa näin innoissaan koulun alkua.

Tein tänään uuden tumblrin, en tiedä miksi, koska en ollut aikoihin käynyt koko paikassa ja aattelin et se on vaan hyvä. Mut joo, poistin mun vanhan tumblrin ja tein uuden sen enempää ajattalematta, joten voin sanoa nyt hei hei sosiaaliselle elämälle... http://xxcomatose.tumblr.com/

Seuraa toki jos kiinnostaa!!

Mitäs muuta, ei mitään. Nyt väsyttää ja ajattelin nukkua kohta.

RUISROCK 2013

Kotiuduin tänään ruissista ja täytyy sanoa, että oli ihan älyttömän hauskaa! Vaikka mukaan mahtui tosi paljon myös ärsyttäviä hetkiä ja kipua, niin oon tosi ilonen että pääsin sinne. Kaikki keikat millä olin, oli ihania ja meno oli jokasel ihan huikee!!

Tosiaan välillä kyl ärsytti ihmisten huono käytös, jota esiinty tuolla jotenki paljon enemmän ku muilla festareilla, pitkät välimatkat ja järjetön hiekan pöllyäminen. Se oli ihan kamalaa, kun sitä hiekkaa meni henkeen ja sitä sai sit yskii ihan kokoajan pois.

Mulla ei ollut kunnon kameraa mukana, joten pommitin koko viikonlopun instaa...

Band Of Horses

PMMP

 French Films

 Disco Ensemble

Hurts

Sit sunnuntaina päästiin vihdoin näkeen se mitä itse odotin eniten, eli MACKLEMORE & RYAN LEWIS. Voin sanoo et siinä vaiheessa ku ne saapu lavalle päästin pienet itkut. Onnesta tottakai. Keikka oli ihan mahtava, tosin ihan liian lyhyt! Mut pääasia toki on se et edes näin ne <3 Oltiin kakkosrivissä, jonka takia vietettiin koko päivä rantalavan edessä :D

Toki siel oli paljon muitakin ihan loistavia bändejä joista vaan ei ole kuvia. Esim. Biffy Clyro oli huikee, vaikka istuinki osan keikasta kun jalkoihin sattu jo niin paljon pitkän viikonlopun jälkeen. Toivon tosiaan että ne tulee loppuvuodesta Suomeen.

Ten thousand hours felt like ten thousand hands

Tänään olin siis käymässä Helsingissä Lotan kanssa. Ei oltu siel ku joku pari tuntia, mut mulla oli ainakin ihan kivaa. Yleensä kun meen Helsinkiin meen sinne jonkun keikan takia ja jonottamaan, joten nyt oli kiva kun sai vaan kierrellä.

Mua ärsyttää. Jotenkin mua nolottaa kuvata keskellä kaupunkia ja siksi en ottanutkaan mitään kuvia tänään, vaikka mulla olikin kamera mukana. Jotenkin vaan tuntuu, että joka kerta kun pysähdyin ottamaan kuvaa, olin jonkun tiellä tai ihmiset tuijotti ja kuvista tuli tosi huonoja kun yritin ottaa ne nopeasti.

Mutta ehkä mä vielä opin uskaltamaan. Pakkohan mun on.

Huomenna alkaa kauan odotettu Ruisrock! Meen sinne kolmeksi päiväksi ja oon niin varma et siitä tulee hyvä reissu. Eniten esiintyjistä odotan Macklemorea. En yleensä kuuntele mitään räppiä ym. sen tyyppistä, mutta Macklemore on oikeasti ihan älyttömän hyvä! Tottakai ruississa on hirveesti myös muita ihan tosi hyviä esiintyjiä, ja musta ne on paljon parempia kun mitä viime vuonna olis esim. ollut.

Nyt pitäis alottaa pakkaaminen tai oon vielä aamullakkin ihan paniikissa siitä mitä otan mukaan. En tajua miten tää on aina näin vaikeaa...

You can catch me in a storm

Pitkän harkinnan jälkeen päätin, että nyt aloitan vihdoinkin, monen yrityksen jälkeen kirjoittamaan kunnolla blogia. Mun on pitänyt aloittaa tää jo aikoja sitten, mutta tuntuu että ikinä ei oo ollut aikaa, ja silloin kun on aikaa, ei vaan jaksa? Nyt kuitenkin tuntuu hyvältä ajalta aloittaa, joten päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja tehdä tämän.

Koska olen maailman huonoin esittelemään itseni, niin teen sen lyhyesti. Kerron vähän itsestäni ja mulle tärkeistä asioista.

Olen siis Sanni, 16 vuotta. Asun lähellä Tamperetta, mutta aloitan opiskelun toisella paikkakunalla syksyllä. Lähden opiskelemaan valokuvausta, joten mun bloginikin tulee olemaan aika kuvauspainotteinen.

Musiikki on mulle elämää tärkeämpi asia ja mua näkeekin usein keikoilla riehumassa. Mun lempibändeihin kuuluu mm. Young Guns, Your Demise, Parkway Drive, Deez Nuts ja Stray From The Path yms. Vaikka inhoan lempibändien kertomista, koska se on niin vaikeaa, niin noi mun suusta ehkä useimmiten sit kuulee.

Mä en oikeasti osaa kertoa nyt yhtään enempää. Se johtuu osaksi ehkä siitä että nyt on yö ja tiedän et mun pitäisi herätä huomenna tarpeeksi ajoissa, koska lähden yhden kaverin kanssa käymään Helsingissä. Joten, ehkä mä jatkan tätä huomenna, koska mulla on paljon erilaisia postausideoita heti alkuun!